Mietin etukäteen kaikki mahdolliset tilanteet, joihin saatan joutua matkan aikana, ja valitsen niihin sopivat kuteet mielessäni. Teen paperille listan ja pakkaan sen mukaan. Listaa voi käyttää uudelleen seuraavaa reissua varten pakatessa!

Laitan kivoimmat vaatteeni edellisenä iltana matkalaukkuun ja toivon, etten ole unohtanut mitään.

Matkaanlähdön aamuna heitän laukkuun ne kuteet, jotka sattuvat olemaan puhtaina. Lasken sen varaan, että paikan päällä tulee aina ostettua lisää kamaa.

Jankutat kassalla, että sinun hamppariisi ei tule sipulia eikä suolakurkkua. Jos haluamasi juoma tai jälkiruoka on sattumalta loppu, perut koko tilauksen ja siirryt toiseen hampurilaispaikkaan.

Katsot, mikä ateria ja jälkiruoka on tällä viikolla tarjouksessa, ja valitset ne.

Et edes vilkaise listaa, vaan tilaat saman aterian kuin joka ikinen kerta.

Suostut leffaan pitkin hampain, mutta ohjelmoit sarjan tallentumaan kotona ja lisäät aikaa ainakin tunnin siltä varalta, että ohjelmisto myöhästyy. Vaadit lisäksi, että kaverisi ajastaa oman tallentavan dvd:nsä, jos teille vaikka tulisi sähkökatko.

Ajastat sarjan tallentumaan ja olet tyytyväinen, että sinulla on parempaa tekemistä kuin tuijottaa yksin kotona telkkaria.

Ai oliko jakso jo tänään? Mitä väliä, sen ehtii varmasti katsoa jostain netistä myöhemminkin.

Olet ladannut omalta sim-kortiltasi luuriin omat numerosi, vanhan soittarisi ja taustakuvasi ja poistanut kaikki äitisi tekstarit. Kun äitisi valittaa, sanot ettet muuten olisi osannut käyttää koko puhelinta.

Kun poistat lainan lopuksi puhelimesta oman sim-korttisi, pidät tarkkaa huolta, että puhelin on samassa kunnossa kuin lainatessasi sen.

Et jaksa lainata koko puhelinta. Oman sim-kortin virittely olisi liian hankalaa ja aikaavievää. Mesetät sen sijaan.

Suostut vastahakoisesti jakamaan tehtävät ryhmäsi kesken, vaikka mieluummin tekisit kaiken itse. Muuten ette takuuvarmasti saa kymppiä, jonka haluat tästä(kin) aineesta.

Jaat mielelläsi vastuun, mutta huolehdit siitä, että kaikki tekevät varmasti osuutensa.

Annat jonkun innokkaamman astua ryhmätyön johtoon, koska aiot itse lusmuilla.

Kyyläät säätiedotusta netistä ainakin viikon ennen reissua ja varustaudut sen mukaan. Et tosiaankaan aio ilmestyä paikalle kesävaatteissa, jos luvataan myrskyä ja tuulta.

Kysyt kaveriltasi, mitä teette mökillä ja mitä hän ottaa mukaan. Pakkaat samat kamat kuin kaverisi.

Pakkaat rennoimmat mökkikamasi ja päätät, että lainaat kaveriltasi, jos omat kuteesi eivät riitä.

Kirjoitat huolellisesti alku- ja lopputervehdyksen ja kiinnität huomiota kielioppiin. Et halua, että sinua pidetään oikeinkirjoitustaidottomana tai huonotapaisena junttina, joka ei osaa edes lähettää asiallisia meilejä.

Kirjoitat melko samalla lailla kuin kavereillesikin, mutta muistat sentään tervehtiä aluksi.

Ihan sama! Klikkaat lähtöön viestin, joka on kokonaan kirjoitettu pienillä kirjaimilla ja jossa ei ole edes nimeäsi. Mitä väliä?

Jätät hänen eteensä lehden, josta olet ympäröinyt sydämellä toivomasi lahjavinkin. Mainitset asiasta myös sanallisesti. Haluat varmistaa, että saat takuulla toivomasi lahjan.

Vihjaat, että olet "aina toivonut" jotain tiettyä juttua. Sitten katsot, tajuaako hän vinkin.

Et tietenkään sano mitään. Paljon jännempää on odottaa, mitä kultasi keksii itse.

Soitat illan emännälle ja tiukkaat häneltä koko vieraslistan. Sinun täytyy tietää, kuka on tulossa paikalle, jotta osaat varustautua oikeanlaisella lookilla.

Kysäiset muilta kavereiltasi ohimennen, ovatko he kuulleet illan vieraista mitään.

Et jaksa kysellä muiden vieraiden perään – sittenhän sen näkee!

No tietysti, jos minua nolottaa kulkea hänen kanssaan. Ihmettelen ääneen, mikä häntä riivaa, ja kehotan vaihtamaan jotain stailimpaa päälle.

Ennen lähtöä kaadun "vahingossa" häntä vasten voileipä kädessä, jotta hän joutuu vaihtamaan asunsa.

En sano mitään, koska asia ei kuulu minulle. Tuskin itsekään tykkäisin, jos kultani valittaisi minun kuteistani.